Ryssäntornilla ja suolavesiputkilla

Ryssäntornilla

Ryssäntorni siirrettiin pari viikkoa sitten Mäntyluodon sataman toisesta päästä, kivilaiturin päästä tähän: Kallontien päähän, Kallonlahden sataman kainaloon. Paikan ohi johtaa pengertie Kalloon.
Kuva: 5.5.2020. 

Ryssäntorni alkuperäisellä paikallaan, kivilaiturin päässä. Tämä paperikuvasta skannaamani kuva on joulukuulta 1988. Otettu "pitkällä putkella" Reposaaresta käsin. Kamerana on ollut Canonin AE-1, joka tärkeä tieto on pitänyt kuvan alle albumini lehdelle raapustaa. Silloin välineet olivat tärkeitä.

Ryssäntornin historiaa, lähteenä Wikipedia jota pidän nykymuodossaan aivan kuranttina tietolähteenä.
Googlaamalla löytää lisää, mutta wikipediassa näin:

"Ryssäntorni on Porin Mäntyluodon satamassa sijaitseva jugendtyylinen puinen satamaloisto. Ryssäntorni sijaitsee vuonna 1901 valmistuneen pitkän kivilaiturin päässä.

Tornin piirustukset tehtiin professori Gustav Nyströmin luonnosten perusteella ja torni rakennettiin luultavasti heti kivilaiturin valmistuttua, ehkä vuosina 1902-1903. Ryssäntorni on ollut todennäköisesti lähinnä viestitys- ja vartiotorni josta käsin on pidetty yhteyttä redillä olleisiin ja satamaan saapuviin laivoihin vetämällä tornin huipulla olevaan lipputankoon lippuja tai mustia ja valkoisia merkkipalloja tietyssä järjestyksessä sekä pimeään aikaan näyttämällä lyhdyllä valomerkkejä. Loistomajakkana Ryssäntornia ei ole käytetty vaikka sitä on joissain lähteissä kutsuttu majakaksi. Nykyisin punavalkoinen Ryssäntorni on edelleen Mäntyluodon sataman tunnuksena vaikka se onkin jäänyt uudempien satamalaajennusten puristukseen. Ryssäntornin vieressä sijaitsee "Luveeniksi " kutsuttu Suomen vanhin satamanosturi. Nosturi sai nimensä ensimmäisen Lovén-nimisen hoitajansa mukaan.

Ryssäntornia, joka on suojeltu rakennus, on korjattu 1980-luvulla ja viimeksi vuonna 1996. Vuonna 2014 Suomen Majakkaseuran edustajat ilmaisivat huolensa siitä että Ryssäntorni ja siihen liittyvä osittain jo päästään sortunut kivilaituri vaatisivat pikaista kunnostusta. Ryssäntornin omistaa Porin kaupunki joka on ilmoittanut ettei sillä ole varaa korjauksiin.

Takasisin tähän päivään, ja tornin uudelle paikalle. 

Olen jostain syystä "pantannut" tornille rientämistä ja sen kuvaamista. Ajattelin kai, että tulkoon ensin kesä ja lämpimämmät ilmat. Suunnittelin että menen sitten kun tarkenee pyörällä mennä, tai odotin vain motivaatiota. Nyt sellainen tuli, ja motivaation "aiheuttaja" näkyy tässä kuvassakin. Tai siis kuvan luonteessa ja näkymässä, kuvakulmassa. Se asia, että myin noin vuosi sitten droneni pois ja lupasin itselleni ettei sellaista koskaan enää, ei oikeastaan tähän kuulu. Mutta liittyy kuitenkin; tämä on ensimmäinen varsinainen  kuvauskohteeni uudella dronella, jonka posti toi minulle eilen. Aiemmassa bloggauksessani kirjoitin droneasiasta, joten ei siitä tästä eteenpäin enempää. 

Torni on vuosien saatossa päässyt rapistumaan, mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin sitä aletaan kunnostaa ja entisöidä. Torni saa  jossain vaiheessa vierelleen sataman vanhan nosturin, joka on nimetty käyttäjänsä mukaan

Luveeniksi. Se on pelastettu samoilta nurkilta kuin tämä tornikin, ja viety entisöitäväksi asianmukaiseen paikkaan.

Luveeni näkyy tässä 1902 otetussa postikortiksi päätyneessä kuvassa vielä keskeneräisenä.  Sama kortti esiintyy rautatieharrastajien foorumilla, julkaisussa jossa on paljon muutakin mielenkiintoista historiatietoa. Siihen voi tutustua, ja suosittelen lämpimästikin tutustumaan tässä linkissä. 

Pari kuvaa vielä: tornista nyky-ympäristössään, eri suunnista nähtynä ja kuvattuna

Pengertien Kallonpuoleisesta päästä Uniluotoon päin

Taustalla Uniluotoa; Topinranta. Kuva Kallon murtajan juuresta 250mm objektiivilla
croppikenno ja 2/3 kroppauksella

Tornilta toisaalle - Karhuluotoon, tuhkalaitoken suolavesiputken varrelle

En ehkä olisi tätä toista aihetta nyt mennyt katsomaan, mutta facebookissa julkaistut kuvat  pistivät menemään ja katsomaan että miten se nyt on. Innoitukseni lähti tästä Facebook-julkaisusta

Niin kuin kaikki tiedämme; Fortum teki Kirrinsantaan tuhkajalostamoksi kutsutun laitoksen, jossa tehdään paskasta kultaa kuten teollisuuden toimintaperiaatteena on. Keräävät sinne teollisuuden ja polttolaitosten tuhkia, erottelevat niistä sitä sun tätä ja pumppaavat jätevedet mereen. Käyttävät samoja putkilinjoja kuin Vuorikemian tehtaat aikoinaan. Putket johtavat pumppaamojen läpi merelle, Karhuluodon edustalle jossa jätevesi purkautuu merivirtojen kuljetettavaksi. Tämän fortumin laiotoksen vesi jonka he sinne tulevat pumppaamaan, sisältää melkoiset määrät suoloja ja paljon muutakin luonnon kannalta ikävää mömmöä. 

Kuvasin dronella tuhkalaitoksen paalutusta silloin kun laitokselle eivät olleet vielä saaneet minkään valtakunnan lupia. Luottivat siihen että kyllä ne luvat saavat aikanaan. Eivätkä "paaluttaneet turhaan", jota nimimerkkiä entinen äijä käytti kun rakensi naapurin tontille. Minulla on liuta kuvia tuosta, monessa eri rakennusvaiheessaan ja niin edelleen.

Kuvapareja  vuodelta 2014 - ja tänään 2020

Kemiran putket pumppaamoon. 2014

Putket pumppaamoon tänään: 5.5.2020.
Kuvassa oikeanpuoleinen, vielä irrallinen putki Fortumin tuhkasuolalaitokselta tuleva

Putket pumppaamosta ulos ja maan alle. Edelleen mereen, Karhuluodon edustalle
Kuva vuodelta 2014

Sama näkymä tänään: Pumppaamolta ulos ja merelle. Vasemmanpuoleisin Fortumin putki vielä tukittuna

Putkilinja Kemiralle päin vuonna 2014 . . .

. . .   ja sama näkymä tänään: 5.5.2020. Vasemmanpuoleinen eristetty putki Fortumin.

Maisemanäkymä dyyneille, merelle päin pumppaamon vierestä vuonna 2014. Huomaa männynalku

merimerkistä "klo neljään"

Sama näkymä tänään: Mänty on kuudessa vuodessa kasvanut

Pari muuta kuvaa tältä päivältä - putkilinjan rakentumisesta

Plarasin vielä blogini sisällysluetteloa, ja muistin oikein: Olen aiemminkin käsitellyt tätä aihetta ja noita putkia ynnä muuta paalutusta, julkaisussa tammikuussa 2019, jota voi ihmetellä tätä klikkaamalla: Puhtaan meren puolesta

Porissa: 5.5.2020, päivän tummuessa mailleen

.....

....

...

..

.

___