Tähän aloituskuvaksi ja julkaisun kanneksi tallenuvaksi haluan laittaa tämän "kuun nousun". Otin sen, tai se syntyi toissaviikolla Yyterin lomaviikkomme aikana, kun käytiin tai oltiin Kallossa auringonlaskun aikaan. Aurinko laski ja kuu nousi. Eteläisen horisontin yllä hieno pastellisävyinen pilvimuodostelma. Taivaalla kuu joka ei pala puhki. Etualalle tallentu etuala jollainen "kuuluu" kuvassa olla.
Pidän tästä kuvasta paljon. Olen niin itsekeskeinen että pidän sitä yhtenä parhaista, ellei vuoden tähänasti parhaana saamastani. Kuvavirrassa se kuitataan nätiksi pilven väriksi. Harvempi kokonaisuutta katsoo, kun mennään 2,2 sekunnin kuluttua seuraavaan. Se pitäisi saada paperille ja seinälle. Tai kuultokuvaksi tai näytöllä katselatavaksi, muutoin pimeässä huoneessa. Huoneessa täytyisi katsojan olla minuutti ennen kun katsoo kuvaa. Minuutti siksi että silmä tottuu hämärään. Mukautuu.
Jossain"facessa" kuvasta rajautui esikatselussa alareuna eli olennaisin pois. Jollei kuvaa klikannut täysikokoiseksi (rajaamattomaksi), siitä tuli mielikuva kivasta karkkikuvasta.
Siksi tähän nyt näin, jotta pääsee oikeuksiinsa.
Asiaan: tähän aamuun
Auringonlaskut ja -nousut, aamu- ja iltaruskot ovat suosittuja kuvauskohteita. Kuvia niistä vilisee somessa "pilvin pimein". Ovathan ne tilanteina joskus sykähdyttäviä, mutta kuvina melko vaikeita. Vaikeudella tarkoitan värien ja valotuksen tallentumista kuvaan tavalla jonka tilanteen omin silmin näki.
Haluaako kuvan olevan tilannetta vastaava, vai sitä hienompi. Se on kunkin oma valinta.
Tämä kuva on puhelimen kameran suunnittelijan siihen ohjelmoima säätö, koska en tehnyt sille mitään siirrettyäni sen tietokoneelle ja edelleen tähän. Kuvaa ottaessani, vedin valotussäätöä miinukselle reippaasti, ettei kuva pala puhki kirkkaimmalta osaltaan. Varjokohdat menivät tukkoon, mutta pääasia oli tallentaa valo ja väri.
Tiesin ja arvasin kuvaa ottaessani että sille täytyy tehdä jotain, jos haluan kuvasta sellaisen joka vastaa näkemääni värimaailmaa. Värimaailmaa joka sai minut ottamaan kuvan talteen. Kännykässäni on ihan mukava kamera, mutta sen dynamiikalla on rajansa. Dokumenttiin se kuitenkin useimmiten riittää hyvin.
Luo-mu tulee sanoista luonnon mukainen. Sen pitäisi ja pitää kuvana olla luonnon mukainen, ollakseen niinsanottu luomukuva. Tuskin meni jakeluun nytkään.
Kuvankäsittelyä on useammanlaista. Joku tai moni haluaa että kuvassa on väriä ja rokkia, veitsen terävää ja kiiltokuvamaista. Minä haluan melkein aina kuvan esittävän aiheensa sellaisena kun sen itse näin kuvaa ottaessani. Sellaisena mikä sai tarttumaan kameraan tai puhelimeen, menemään "hollille", sommittelemaan ja painamaan laukaisinta.
Minä menin tuon purppuraisen pilven osan takia. Saadessani sen photoshopissa ja eräässä toisessakin ohjelmassa näkyviin, pääsin tavoitteeseeni. Vihreääkin tuli esiin, vaikken sitä hakenut.
Vähän myöhemmin. Auringon noustua.
Tämä ylläoleva kuva tallentui raw-muodossa. Tein sille vähän jotain, jotta sain mitä halusin.
Ottaessani noita kuvia, en ajatellut niistä tällaista "numeroa" tehdä. Mutta kun harvemmin näitä näpsin, niin ajan kuluksi ja joidenkin kiusaksi päätin pistää blogiksi. Jääpähän näin muutakin muistoa kuin pari tiedostoa arkistoon.
Aammuruskon sanotaan enteilevän sadetta tai päivän paskomista. Toivotaan nyt ettei perimätieto ja kansanperinne pidä aivan paikkaansa. Ajatus on lähteä pyöräilemään. Tapahtumiakin tapahtuu, mutten viitsi autolla lähteä. Siis tapahtumiin.
Noormarkun markkinat ja varsinkin Kaharin perinnepäivä on peruttu, kun korona mokoma. Muuta kuitenkin tapahtuu, mutta ei niistä nyt enempää.
"Ei mittää"
Noormarkun markkinat ja varsinkin Kaharin perinnepäivä on peruttu, kun korona mokoma. Muuta kuitenkin tapahtuu, mutta ei niistä nyt enempää.
"Ei mittää"
_____
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti