Olen aina ollut kiinnostunut kuninkaallisista. Kuninkaallisten suvuista ja kuningaskuntien historiasta. En voi kutsua itseäni monarkistiksi. Seuraan ja luen vain mielenkiinnosta / huvin vuoksi.
Postimerkkeily, hienosti sanottuna filatelia, on tehokas keino tai tapa aiheeseen perehtymisessä.
Toissakirjoituksessani viljelin kuvien muodossa "ellupäitä"; machin-merkkejä, jotka esittävät kuningatar Elisabet II:ta. Siis edelleen vallassa olevaa, hyvin pitkäaikaista hallitsijaa. Nimitys machin tulee merkin suunnittelijan mukaan: kuvanveistäjä Arnold Macinista.
Ennen machin- merkkejä julkaistiin merkkejä myös englannin muista kuninkaallisista. Yrjöstä, Edvardista ja ennenkaikkea Victoriasta, jonka nuoruusajan sivuprofiili koristaa maailman ensimmäistä postimerkkiä; mustaa yhden pennyn merkkiä, eli black penny:ä.
Sitä seurasivat red penny tai penny red, ja penny lilac, jossa lilac tarkoittaa lilaa värisävyä.
Vaikka musta penny on maailman ensimmäinen postimerkki, se ei ole mikään huippuharvinaisuus tai kallis keräilykohde. Toki silläkin hintaa on, jos kyseessä on jokin erikoinen painolaatan käyttö, leimaus tai leimaamattomuus, tai ties mikä filatelinen erikoisuus.
En kerro enempää, ettette innostu; "kell onni on, se onnen... " ja niin edelleen.
Se englannin merkeistä. palaan aiheeseen melko varmasti jos tai kun postimerkeistä taas kirjoitan.
Mennään toiseen maahan, Tanskaan. Ja sen kuninkaallisiin.
Jossain televisiosarjassa, olikohan Vallan linnake, päähenkilö tapasi Tanskan kuningattaren, joka nykyäänkin on maan kuningatar Margareta II, joka on ollut vallassa 14. tammikuuta 1972 alkaen.
Jokin herätti kiinnostukseni jo tuota edellämainitsemaan sarjafilmiä katsoessani, ja nyt kun otin pimenevien iltojen ja päivienkin ajankulukseni postimerkit, paneuduin Tansaknkin hallitsijoista julkaistuihin merkkeihin.
Kuvitin aiemman blogikirjoitukseni filatelia-aihetta tuhoutuneen ehiön kuvalla, jonka merkissä esiintyy Fredrik IX, Margaretan isä joka oli kuninkaana 20.4.1947 - kuolemaansa jollin Margareta II peri kruunun. Näistä kahdesta minulla on postimerkit kokoelmassani:
klikkaamalla isommiksi:
lisää Tanskan halllitsijoista voi lukea muunmuassa Wikipedia-sivulla. Vähän aikaa tuota sivua katottuaan, huomaa olevansa aivan jollain muulla sivulla, lukemassa ties mitä. Puhelimella en viitsisi. Se sopii paremmin johonkin viihteellisempään, vaikkapa instagramin selailuun.
Minullakin on "insta". Sitä voi ihmetellä (seuratkaa!!) tässä osoitteessa;
www.instagram.com/luomukuvaaja - tietokoneellakin.
Kohinaa
Meinasin lisätä tähän kuvan, mutta bloggeri ei ollut halukas yhteistyöhön sen toiminnon osalta. Ottikohan nokkiinsa noista edellisistä, kun ovat aika isoja. Mutta linkkaansen toisaalta; kuvat.fi sivustoltani.Käytän hyvin harvoin isoja ISO-arvoja kuvatessani. Pyrin kuvaamaan riittävässä valossa, tai valaisemaan jos mahdollista. Eilen illalla piti ottaa pikaräpsy johonkin julkaisuun, enkä halunnut käyttää kännykkää. En myöskään halunnut ottaa lisävalaistusta käyttöön. Pätin kokoeilla mihin fujin pokkarin kenno venyy. Pistin arvoksi ISO 1600, aukko alivalotusta ja käsivaralta 1/10s ajalla räps.
Odotin kamalaa kohinaa kuvassa, vaikken kohinakammoisten pahimmasta päästä ole. Mutta melkein hämmästyin kuvan laatua, siis kohinan osalta. Kyllä sillä kuvaa tekee. Mustia alueita ei kuvassa pahemmin ollut, ja nehän yleensä ovat pahimpia kohinan osalta, varsinkin värikohinan.
En edes photoshopannut, siis säätänyt sävyjä enkä mitään.
Tässä se:
https://luomukuva.kuvat.fi/kuvat/Sekalaista/suurennuslasit.jpg
palaan asiaan ja aiheeseen, siis postimerkkeihin ja joihinkin muihin Euroopan kruunupäihin myöhemmin.
Porin Toejoella: 30.10.2019
____
___
__
_
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti