15.2.20

Taustojen jäljitystä (filatelisten)



Ostin eräästä Facebookin filateliaryhmästä postimerkkejä.  Niistä jäljempänä, mutta ensin merkkiin jolla kirjeen postimaksu oli hoidettu. Siis kirjeen jossa merkit minulle saapuivat.
Postimerkit ja leimat joista olen kiinnostunut, ovat enemmänkin menneen ajan merkkejä. Päätin joksus, että markka-ajan lopussa menee raja, jota uudempiin en ryhdy. Mutta olen huomannut, etten malta olla liottamatta ja laittamatta näitä nykymerkkejäkin säiliökirjoihin talteen. Niin nytkin.

Tässä postilähetyksessä käytetty merkki on visuaalisesti onnistunut ja hieno. Merkin kuva on holografinen. Etsin sanaa jolla kuvata tekniikkaa - on muitakin, mutta päädyin tuohon. Kuva näyttää  jostain kulmasta mustalta, mutta toisesta häikäisevältä.

Kamera ja merkki on näissä kolmessa kuvassa samalla paikalllaan. Efekti syntyi valon suuntaa vaihtamalla. Valon määrä ja kuvien valotus sama.




Kuva tietokoneen näytöstä, jolla auki merkin teknisen / graafisen toteutuksen ja suunnttelun tehneen Salviadesign:in Facebook-sivu.
Postimerkeillä on aina jokin nimi. Niin tälläkin, joka on toinen kahden merkin julkaisusta 11.9.2019.
Merkki on nimeltään: "Postin taidepalkinto 2019". Se esittää Mert Otsamon suunnittelemaa iltapukua, tai vastaavaa vaatekappaletta. Taidepalkitsemisen kohde on Mert, mutta postimerkiksi sen on suunnitellut ja graafisesti toteuttanut AD; paula Salviander / salviadesign.com.
Kyseessä on niinsanottu ikimerkki, joka käy postimaksusta suomalaisessa - kotimaan  kirje- ja postikorttiliikenteessä "maailman tappiin". Ei tarvitse miettiä, onko ykkös tai/vai kakkosluokan lähetys, vaan antaa mennä vaan eikä vanhene.




Muut   - merkit jotka ostin



Skannerissa: taidepalkintomerkki ei pääse oikeuksiinsa skannattuna, mutta laitoin sen leimoineen ennen liotusta kuvaan mukaan. Leiman takia. Laitan kansioihini enimmäkseen postimerkkejä, joitakin merkittäviä lähetyksiä lukuunottamatta; jotka laitan säilöön kokonaisina. Tallennan kuitenkin tavanomaisempiakin postileimoja ja leimauksia digitalisina. Niin kuin nyt tuon Kuopion leiman.

Saksa-kokoelmani täydentyi nyt kolmannen valtakunnan johtajaa esittävillä merkeillä. Sekä hakaristimerkillä, jonka erikoisuutena on sen leima: Grottkau 24.5.1937. Siis Karakova, Puola 1937, ja saksalainen postimerkki. Jokin ei täsmää, minun mielestäni. Saatan olla väärässäkin.
Ensimmäinen vasemmalta on varsinaiselta postileimaltaan heikko, himmentynyt. Mutta siinä on lisäleima: ostland. Mikä tarkoittaa Saksan miehittämää aluetta; Liettua-Latvia-Viro.  Kolmannessa on leimaus: Feldpost, kenttäposti. Ja kaksi kiloa on voinut tuolla laittaa menemään kentältä johonkin. Tai tuo ei ole ilmeisesti mennyt mihinkään, jäänyt leimaamatta tai leimattu ohi.




Neljäs  - "ylimääräinen"





Lähetyksen, ostokseni mukana oli neljäskin merkki. Se oli kuvattuna myynti-ilmoituksessakin, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota koska olin löytänyt nuo punaiset merkit. Tuli siis eräänlaisena täytteenä tai kaupanpäälisenä.
Mutta: osoittautui mielenkiintoiseksi merkiksi. Ellei muuten niin opetti minulle Euroopan maantiedettä ja geopoliittista historiaa. Merkissä on kuvattuna kyyhky - ehkä rauhankyyhky; onko sellaisia ollutkaan vai kuvittelenko.

Merkin arvo kaksi ja puoli penniä. Vuodelta 1920. Tekstiä kolmella kielellä: puolaa, ranskaa, saksaa.
Suomeksi Ylä-Sleesia (ransk. haute silesia). Googlasin tekstejä, kun en omannut hajuakaan. Onhan näitä maailmalla paljon. Sleesian olen joskus kuullut, mutta en enempää.
Tietoa löytyi kunnolla, siis paljon ja laajasti: Maa tai maa-alue on historiallinen. Merkin leimakin on mielenkiintoinen: Oppeln; alueen silloinen pääkaupunki. Päivämäärä 8.6.1920, joka sekin eräällä tavalla merkittävä.


Katsotaanpa tarkemmin


Ylä-Sleesia on Sleesian historiallisen alueen kaakois-osa. Suurin osa alueesta kuuluu Puolalle ja pienempiä alueita Tšekille. 800-luvulta alkaen Ylä-Sleesia on ollut osa Suur-Määriä, Böömin herttuakuntaa, Puolan kuningaskuntaa, Böömin kruunun maita, Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja Habsburgien valtakuntaa.

Sleesian provinssi (saks. Provinz Schlesien) oli provinssi Preussin kuningaskunnan kaakkoisosassa vuosina 1815–1919. Suurin osa Sleesian herttuakunnasta Glatzin kreivikunnan ohella siirtyi Preussin hallintaan 1700-luvulla käytyjen Sleesin sotien jälkeen. Alueista, kuten muistakin Preussin territorioista, muodostettiin provinssi vuonna 1815. Osana Preussia provinssi kuului vuoteen 1866 asti Saksan liittoon ja tuli vuonna 1871 osaksi Saksan keisarikuntaa.

Valtiopäivävaaleissa suurimmaksi osaksi katoliset yläsleesialaiset asettuivat keskustapuolueen taakse, kun taas alasleesialaiset äänestivät enimmäkseen sosialidemokraattista puoluetta. Teollistumisen myötä Ylä-Sleesiasta kehittyi yksi keisarikunnan tärkeimmistä teollisuusalueista.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sleesian provinssin alue jaettiin vuonna 1919 kahteen uuteen provinssiin, Ala-Sleesian provinssiin ja Ylä-Sleesian provinssiin. Vuonna 1938 perustettiin uusi, lyhytaikaiseksi jäänyt Sleesian provinssi. Se lakkautettiin vuonna 1941. Toisen maailmansodan jälkeen Sleesian provinssin alueesta tuli lähes kokonaan osa Puolaa ja alueen saksalaiset asukkaat karkotettiin.

Merkistä englanniksi:
Stamp of the German Empire - plebiscite area "Oberschlesien" (Polish: "Górny Sląsk", French: "Haute Silesie", English: "Upper Silesia"), South Prussia, definitive stamp from 1920 Stamp: Michel No. 13; Yvert & Tellier: No. 31 (DR-OS); AFA: No. 13 (DR-OS) Color: light grey to black grey Watermark: none Nominal value: 2½ Pf. (Pfennig) Postage validity: from 26 March 1920 until 15 June 1922 (officially).




Lähteet: Wikipedia, merkkihuutokaupat maailmalla,  ja aluehistoriaa: peda-net.
Kuvat: omiani




Porissa: 15.2.2020
::::
:::
::
:
.



_












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

500

Otsikkona lyhyesti vain numero. Järjestysnumero tälle julkaisulle. On viidennensadannen kirjoituksen aika. Niitä on ollut varmaankin kymmeni...