Vanhojen kuvien taikaa ja ajan kulutusta

Minulle on kertynyt materiaalia monessa muodossa, jonka parissa aikani kuluu. Siitä lisää, siis aikani kuluttamisesta, myöhemmin. Kirjoitelman lopussa. Jos vielä haluan siitä kirjoittaa. Nyt erään kuvan tarinaan.

Olen keräillyt ja keräilen edelleen vanhoja ja nuorempiakin valokuvia tallennettavaksi, pelastettavaksi. Omieni lisäksi aivan tuntemattomien arkistoja, jäämistöjä. Joitakin olen saanut lahjoituksena, kun jonkun edesmenneen kaappeja on siivottu. Yhden erän negatiiveja sain rakennustyöhenkilöltä, joka oli purkutyön yhteydessä nähnyt ne jätelavalla.
Hän oli nähnyt julkaisujani, juttujani netissä, ja laittoi sähköpostilla kysymyksen; haluaisinko..... ?
Halusin - ja haluan edelleen! Siis;
otan vastaan edelleen, mikäli joku haluaa "tukea" harrastustani joka ei oikeastaan ole pelkkää harrastelua, niin kuin tiedätte.


Tuo yllä oleva kuva on laajasta kokoelmasta kuvia; useampi albumillinen ja irtokuvia vino pino. Sen alkuperäinen omistaja poseeraa kuvassa vasemmalla. Irrotin kuvan albumista skannausta varten. Kun se  oli jo melkein irronnut. Pyrin pitämään kuvat albumeissa, ja skannaan niitä paljon niinkin.
Tämän kuvan irrottaminen kannatti. Sen takana oleva teksti kertoo syyn. Olen kuvannut jonkin verran veistoksia, patsaita ja muuta vastaava. Laittanut wiikipediaan, ja oman Facebook-sivuni patsaskansioon. Tämä ei niihin kuulu, mutta herätti kiinnostukseni Aulangon patsaisiin. Pari kertaa Aulangolla käydessäni, en tutustunut alueeseen laajemmin, vaan ryntäsin vain suoraan näköalatasanteelle. Nyt olisi toisin.

Googleen hakusanoiksi "veistokset aulanko", ja osumia tuli hyvinkin.

Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on hieno Lydia- niminen sivusto ja tietokanta, alkaen osoitteesta: https://lydia.hameenlinna.fi/
Monen muun joukosta, löysin sieltä ylläolevan kuvan. Se kuvaa Karlbergin kartanon rantapuiston rantakäytävän varrella olevia veistoksia, jossa etualan veistos on sama kuin aloituskuvassa oleva. Kuva kuuluu Suomalaisen kirjakaupan kokoelmiin, johon myös linkki kuvan sivulla, osoitteessa:
https://lydia.hameenlinna.fi/items/show/800

Veistoksen jalusta on erilainen kuin 1950- luvulla otetussa aloituskuvassani. Tämä Lydia:n kuva on kuitenkin otettu noin 30 vuotta aiemmin, joten muutos on ymmärrettävä.
Huomautan vielä, että kuva on tekijänoikeusvapaa, joten saatoin sen tähän kaapata vaikka pääsääntöisesti käytän vain omia tai itse ottamiani kuvia.

"Pakollinen"  päivän filatelinen kohde

Samasta jäämistöstä kuin tuo edelläoleva Aulangon patsasposeeraus, löytyy tämä kirje ja varsinkin sen kuori. Huomioni kiinnittyi erityisesti sen Kuurila- leimaan, kuurilan junaonnettomuuden takia. Mutta leimat ovat keskenään epäjohdonmukaiset. Lähtöleima Helsingissä on lyöty 15. helmikuuta 1952. Taustan tuloleima Urjalassa on joko 6. tai 8. tai 9. helmikuuta 1952. Kuukausi roomalaisella numerolla; kumma juttu. Urjala on osoittautunut vääräksi tai vanhentuneeksi osoitteeksi. Postitoimihenkilöstö on selvittänyt kotitalousneuvojan oikean osoitteen, ja laittanut kirjeen eteen päin: Kuurilan leima on 15. helmikuuta 1952. Urjala ja Kuurila täsmäävät, mutta onko Helsingin leiman päiväys kuitenkin 5. helmikuuta, ei 15. Ykkönen näyttää ellei oudolta niin epäselvältä.

En tiedä tohdinko kysyä asiaa kuvan kanssa jostain postileima-someryhmästä. Hieman vierastan niiitä, kuten postimerkkikerhoon liittymistäkin. Sellaisessa tosin saattaisi saada vertaistukea kajahtaneisuudelleen. Filatelistit, muut postimerkkien keräilijäthän ovat tunnetusti outoja omissa oloissaan mappejaan pöyhiviä melko ikäviä ihmisiä. Se on universaali fakta eikä mikään olettamus, siinä tapauksessa ja melkein joka tapauksessa, kun henkilö perehtyy tai syventyy mielenkiinnonkohteeseensa niinsanotusti antaumuksella.

Loppukevennys

Ettei menisi pelkäksi ilkeilyksi ja sarkasmiksi tämä tekstisisältö, pitää päivitykseen pistää jotain tasoitusta. Olkoon sellainen tämä aamuisen kävelyni varrella kuvaamani videopätkä, jonka upotuskoodin kopioin facebook-seinältäni. Siinä kuohuu hulevesiviemäriverkon pumppuasema Porin Murtosenmutkassa, noin puolen kilometrin päässä paikasta jossa tätä tekstiä kotonani nyt naputtelen.

Olen käynyt pumppaamolla useasti, vielä useammin olen pyöräillyt sen ohi. Nyt lähdin katsomaan nimenomaan sitä, onko se toiminnassa kun vettä on satanut paljon ja tulvarajoja lähennellään. Ennen en ole nähnyt, mutta nyt näin. Olin paikalla oikeaan aikaan. Ottaessani videota, pumppu pysähtyi ja virta katkesi, siis veden virtaus. Sain kuitenkin dokumenttia jota lähdin hakemaan: valokuvia ja tämän videon. Raitista ilmaa kaupan päälle. Oli nätti ilmakin; lämpöä +6. Ja lenkkeilijöitä koirineen vaikka kuinka.


tämä oli tässä


Blogini, jonka 272.  (kahdessadasseitsemäskymmenetoinen) kirjoitus tämä oli;  etusivu jormalindqvist.blogspot.com

Porissa: 18.2.2020

....

...

..

.

.

_