29.2.20

Karkauspäivä



Tänään on, kuten melko varmasti kaikki ovat havainneet: karkauspäivä. Helmikuun 29. joka esiintyy kalenterissamme neljän vuoden välein. Jotta kalenteri pysyisi kunnossa ja käytökelpoisena.  Naiset saa kosia, ja miehet hommata heille hamekankaita. Siis heille joille antavat rukkaset. PR%€"#KL! Hamekangas....  rukkaset; mitä ihmettä! Ennsin rukkaset ja vielä hametta varten kankaan...  kas kun ei vielä ompelukonettakin.

No; saivartelu sikseen. Minä vähät välitän karkausksista, mutta jotain mielekästä on hiljalleen hautunut mielessäni; blogipäivityksen aiheeksi. Ajatus karkasi, ainakin se ellei muuta, moneen kertaan ennen kun sain hahmoon jonkinlaisen asiarungon. Niinpä yhdistän kaksi aihealuetta, jotka minua kiinnostavat mutta ovat suurimman osan mielestä kaukaisia ja käsittämätöntä haihattelua. Mutta niin pitääkin olla, ellei satu olemaan erityisen kiinnostunut jääkiekkoilusta ja viinanjuonnista. Ne niin kuin omanikin voi toki yhdistää, ja niin melko iso osa tekeekin.

Kuten olette huomanneet; olen kiinnostunut junista. Rautateistä ja erityisesti vetureista. Niiden historiastakin, kuten historiasta yleensäkin. Olen myös kiinnostunut melko perusteellisesti postimerkkeilystä ja postihistoriastakin. Rautatie- ja postimerkkeilyharrrastus ovat hyvin yhdistettävissä toisiinsa. Ei niinkään rautatie- ja junamaailma postimerkkeihin, mutta toisin päin senkin edestä.





Löysin postimerkkikansiostani pari rautatiehistoriallista postimerkkiä. Ylläoleva on yksi kolmesta Rautatie 100 vuotta- juhlamerkkisarjasta. Minulla on niistä kolmesta kaksi; Tämä Ilmarista esittävä kymmenen markan merkki,  ja Ukko-Pekkaa esittävä kolmenkymmen markan. Kolmas puuttuu, jossa olisi kuva Hurusta.
Merkkisarjasta kerrotaan Lape:n luettelossa seuraavaa: 17.3.1862 avattiin liikenteelle Helsingin - Hämeenlinnan rata, syyskuussa 1870 valmistui toisena rautatie Riihimäeltä Pietariin.  Tästä veturista: Maamme ensimmäinen, Englannissa valmistettu veturi "Ilmarinen", joka  otettiin käyttöön 8.8.1861.

Ilmarinen on veturityypiltään A1. Numeroltaan 3. Englannista tilattiin neljä veturia, jotka saapuivat osina Suomeen syksyllä 1860. Ne koottiin Helsingin konepajalla, ja ensimmäisenä valmistui Ilmarinen joka oli myös ensimmäinen Suomessa ajanut veturi. Kyseessä oli koeajo Helsingin ja Pasilan välillä 8.8.1861. Rataosuuden HKI-HML vihkijäisjunan veti Lemminkäinen 31.1.1862.
Tämän tyypin vetureita valmistui yhteensä kuusi kappaletta: Numerot 1-4: 1860, numero 5: 1862 ja numero 6: 1863. Niminään 1-Alutar, 2-Lemminkäinen, 3-Ilmarinen, 4-Suomi, 5-Voima ja 6-Pohja.
Nimet poistettiin 1868 ja niiden tilalle tulivat pelkät numerot.  Veturit olivat VR:n tehokkaimmat henkilöliikenneveturit 1890- luvulle asti. Sarja hylättiin 1911-1912.


1987 ilmestyi Finlandia 88 pienoisarkki. Joka esittää  vihkijäisjunaa vetävää Lemminkäistä. Rataosuudella aloitettiin junailijan vaunussa postin kuljetus jo  huhtikuussa 1862. Arkki liittyykin postin kuljetukseen rautateillä. Mikäli asia kiinnostaa, niin Lape- numeroilla 1014-1017 voi etsiä.




Saadakseni kokonaiskuvan Ilmarisesta ja sen matkoista, piti ottaa hyllystä pari lisävalaistusta antavaa teosta. Filatelia on tunnetusti tarkka ja perusteellinen "tieteenala", mutta välillä tuntuu että asiat tai ainakin päivämäärät menevät jotenkin ristiin.  Hupi sekin, että koettaa pysyä kartalla.




Tekeminen karkasi alunperin ajattelemastani - onhan karkauspäivä



Olen viime viikkoina ja päivinä ottanut hommakseni Suomikokoelmani rungon tekemisen. En etene perinteiseen tapaan, vaan rakennan sekakokoelmaa, esitystä joka jonkin verran rönsyilee mutta jokin aikajana on olemassa.  Tänään piti tutkia ja dokumentoida lähinnä tuota yllä olevassa kuvassa ensimmäisenä olevaa merkkiä; suomen itsenäisyyden 10 vuotismerkkiä, joka on omalla tavallaan merkittävä postimerkki muiden kuin yleimerkkien virrassa.
Se jäi tällää kertaa sivuosaan, mutta kuvaksi kuitenkin. Rautatiemerkit veivät huomioni, mutta samalla laitoin "sivuun" tuon kubistisia vaikutteita saaneen hippijeesuksen. Merkkipari jonka toinen osapuoli se on, on nimetty ilmestyessään 30.7.1963 nimellä Luterilainen maailmanliitto. Lape kertoo asiasta lisää. Minä en viitsi nyt.

Eiköhän tässä tarpeeksi tälle kerralle

jK, pS:
Etsiessäni tietoa Ilmarisesta, törmäsin jollain sivulla ensiarvoisen tärkeään keskusteluun sen ikkunoista. Joku oli huolissaan, olivatko ne kauankin "kirkonikkunat", ja kuinka pian ne vaihdettiin, ja vaihdettiinko suorakaiteen muotoisiin niinsanottuihin normaaleihin-.
Sehän onkin ihan ensiarvoisen pirun tärkeä juttu, josta pitää näin 125 vuotta myöhemmin käydä kiivas debatti!!!  V-M-P  (toim.huom)




Porissa:  29.2.2020

....
...
..
.




-








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onnea - ei kun Onnia

Postauksen loppupuolella on muutakin kuin "taas tätä tylsää kuvatekniikkan veivausta" Mutta:  Palasin eilen tavoistani poiketen va...