Haamuna Radioaseman kesänäyttelyssä

 Toinen "superviikko" on sammunut muistojen joukkoon. Jatsit on ohi. Jatsit joiden mihinkään tapahtumaan en mennyt katsomaan. Mutta vähät siiitä ja niistä. Väinölässä, vanhalla lyhytaaltoasemalla joka myös radioasemana tunnetaan, on käynnissä T.E.H.D.A.S. - taidekollektiivin kesänäyttely. Sinne mentiin. Ulkopuolella on aina auki oleva veistosnäyttely, josta ei tässä. Mutta sisätiloihin:
 

"Selfie" videoteoksen äärellä. Minä tai varjoni tuossa oikealla, valkokankaalla henkilö.
 

 

Näyttelyn sisäänkäynti.

Seuraavan kuvan tekstissä mainittu ikkuna.

Näyttelytilan "ikkunasta" ulko-ovelle ja ulospäin

Tämä olisi enneminkin videokuvauksen paikka, äänimaailmoineen kaikkineen. Mutta menkää kuulemaan ja katsomaan.

 

Aloituskuvan asetelma kauempaa nähtynä. Pyysin luvan kuvan käyttämiseen.

Näyttelyn banderolli radioasemalla. Kamala ylivalotus, kun kesän jyrkkä valo.

 

 

Kameraa ja tekoälyä

 

 

Semflexin, josta aiemmissa kirjoitelmissani, jalustakierre on kokoa liian iso nykyiseen jalustaani. Mutta siihen oli saatavana kierresovite. Tilasin sellaisen, löydettyäni firman joka myy niitä yksittäin. Useampi myy 5 tai 7 kipaleen satseissa, mutta tarvitsin vain yhden. Kuvassa pieni "prikka" on se. Semin pohja, työkalu ja sirui-jalustan jalustalevy.
Sovite sopi, mutta kamera ei enää suostunut yhteistyöhön kun meinasin ottaa kuvat joiden ottoa tuon jalustakierresovittimen odottelu lykkäsi. Semflex mennee ehkä vaihdossa kameroita keräilevälle FB-kaverilleni, ja saaanen vaihdossa kameran jolla voi ottaa kuvia. Siitä varmaankin seuraavassa julkaisussani, ensi viikolla.

 

Piti ottaa semflexiin lataamalleni ortokromaattiselle filmille kuva pelargoniasta, kun siinä on punaista joka toistuu ortokromaattisella filmillä miltei mustana. Puhelimella vertailu-värikuva.
 

 

Mittasin valot puhelimen mittariohjelmalla josta kuvakaappaus, muistiinpanoksi ortokuvalle. Mutta kun ei sellaista syntynytkään, otin kuitenkin kinarilla kuvan tavalliselle pankromaattiselle filmille.
Orto "pimiössä" pois semflexistä ja Agfan isoletteen odottamaan inspiraatiota ja motivaatiota.

 

Kameramäärä kasvaa nytkin

 Pyhä lupaukseni ettei mopo karkaa tälläkin kerralla filmiin johkaantuessani, horjahtelee.
Miksi sellaista jaakobinpainia pitää enää itsensä kanssa harjoittaa. Menköön jos on mennäkseen. Överi on vielä kaukana. Tapoja "harrastaa" on monenlaisia. Itselläni on tapana ottaa kuvia testimielessäkin, kokeilla erilaisten kameroiden ja filmien yhteiseloa. Filmin kehitys on oma maailmansa, jossa en nopeita muutoksia tai samanaikaisia vaihtoehtoja harrasta. Filmimäärät ovat maltillisia, samoin niille kuvaaminen. Ei tämä niin hurjaa ole miltä vaikuttaa. Eikä kovin kallistakaan

Näin nettiä selaillessani aivan sattumalta ilmoituksen kamerasta, jonka sai "ostaa" pelkillä postikuluilla. Ihmettelin 3 sekuntia, että mitä ihmettä. Sitten pistin viestiä, että onko vielä satavana. Oli, kun satuin ilmoitukseen heti sen ilmestymisen jälkeen. Mobile Pay hoisi maksujärjestelyt ja kauppa tapahtui.
Posti oli hieman hidas liikkeissään, myös viikonloppuna tapahtuneen oston vuoksi. Ajattelin jos kyseessä on huijaus, ei menetys ole toudelliseen ahdinkoon johtava, enkä ala ilmoittajaa ilmiantamaan ellei kameraa milloinkaan tule.

Tuli sittenkin. Olympuksen IS-10; filmiajan "bridge", ei superzoomi kuten nykydigit megapikseleineen. Mutta niitä riittää tässäkin kun filmin resoluutio on edelleen voimissaan.  Lienikö myyjä tai lahjoittaja ihmetellyt mikä tuo "edes" on, kun ei ole takatelkkaria eikä muistikorttipaikkaa. USB- tai hdmi-liittimestä puhumattakaan.

Kamera tuli, ja minä Motonettiin ja Tokmannille kun motonetissä oli loppu, ostamaan siihen paristot. 2 kappaletta  cr123a- 3 voltin litiumia. Paristot kameraan ja tyhjänä kokeilu osoitti että filmin voi ladata ja lähteä kokeilemaan mitä kamera tuottaa. Olen ajatellut, etten surisevaa, paristoja tarvitsevaa filmikameraa enää tule käyttämään, mutta olkoon tämän kohdalla poikkeus. Jos kamera toimii niin kuin kuuluu  ja jälki menettelee, sillä saattaa keskittyä kuvaamiseen kuvapainotteisesti, eikä tarvitse ajatella aukkoja ja aikoja. Eikä valotusmittareita eikä muuta mutkikasta. Filmikuvauksen tulokset tulevat viiveellä, filmit ovat pitkiä ja kohdetta kohden ei koko rulla täyty. Viikon-parin sisällä näkyy mitä tuli tehtyä.

tekoäly

 

 

Googlelta tuli sähköpostia, kun olen "siellä" ollut aktiivisena sisällöntuottamisessani. Ilmoittivat että ovat julkaisseet Bard-nimisen tekoälyn nyt myös suomenkielisenä. Tekoäly on pompannut monessa paikassa näkyviin, tavoilla joihin en aiemmin ole tutustunut lukuunottamatta yhtä vilkaisua Microsoftin chat GPT: tai jonkun sen tapaisen suuntaan.  Totesin etten aio ainakaan maksaa mokomasta mitään, kun puhelinappi ei lähtenyt toimimaan haluamallani tavalla.Tietokoneversiokaan ei innostanut.

Mutta tämää bardi vaikuttaa ohjelmallisesti lupaavalta, ja pistin kokeeksi pari hakusanaa siihen. Hävyttömyyksiin se kieltäytyi ottamasta kantaa, ja jatkokommenttiini "voi helvetti!" se reagoi kehoittamalla hakemaan ammattiapua, jos masentaa tai on muutoin murheellinen.
Kirjoitin hakuriville blogini nimen, joka tuotti ylläolevan piristyksen. Blogini perusteella en kovin laiskana ole, kun monen laista puuhaan. Mutta valitsin sille aikoinaan kuitenkin tuollaisen päiväkirjanimen. Laiskuudestani on pitänyt kirjoittaa, mutta se on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Ehkä joskus, tai sitten ei. Ironiaa se sisältää, sarkasmia ei lopulta yhtään.

Sitä odotellessa, ja pähkäillessä.

Porissa: 17.7.2023

 

______