Vaalienalusviikolla poliittinen joulu

Rauhaisaa ja seesteistä presidentinvaalialusviikkoa. Se on melkein joulunalusviikkoon verrattavissa olevaa aikaa, jos on politiikkaorientoitunut. Tai joulusta innostunut silleen materialistisesti tiäksää.
Olen ajatellut niin, etten ota poliittista kantaa. Siitä tulee sanomista. Tai ei osaa sanoa poliittisesti korrektisti vaan alkaa kiroilemaan ja haistattelemaan. Ellei muita niin poliitikkoja.
Johkaannuin edellisissä elämissäni pari kertaa aktiiviseksi, mutta molemmilla kerroilla vain hetkeksi. Pakenin äkkiä, kun näin mitä se on ja mitä se ei olekaan.

Viikon kuluttua nykynen vaalivouhotus on jo ohi, jälkipyykkiä lukuunottamatta. Vaalivouhotuksella tarkoitan kymmeniä vaalitenttejä, joka töllökanavalla omansa. Galluppeja ja vastaavaa mielipiteenmuokkausta. 

Mutta nyt: päiväkirjaa

Sunnuntaina tapahtui niin, että hellan uuni päästi savut. Niin sanotaan kun joku sähköllä toimiva laite tulee käyttöikänsä päähän. Jotkut ennen aikojaan ja jotkut jo kauan palveltuaan.
Tapauksessamme oli aineksia käydä huonomminkin, kun uuni ylikuumeni roimasti eikä mikään turvasysteemi lauennut. Sulakekaan ei palanut. Ilmeisesti joku termostaatti hajosi ja uunin lämpö karkasi yli kaikkien asteikkojen. Nupit nollaan ja huushollin tuuletus.
Mutta pintalämmöt eivät lähteneet kunnolla laskuun ennen kun irrotin sulakkeen taulusta.

Kuvassa varajärjestelmä, jonka hain varaston uumenista. Saimme munat pataan. Huoltovarmuus on turvattua. Uusi liesi tulee aikanaan, aikataulussa noin viikon kuluttua. Asennuksineen ja vanhan poisvienteineen, Power- nimisen kodinkoneliikkeen toimittamana.
Sitä kauppaa haukutaan, jotkut kehuvatkin. Kokemuksemme perusteella sieltä sai ihan hyvää ja sujuvaa palvelua. Jos asennuskin menee samalla tyylillä, niin ei siinä huonoa sanottavaa ainakaan tällä kertaa ole. Toivottavasti seuraavaa kertaa ei silti tule kovin pian. Mieluummin ei koskaan.

Käytiin siinä samalla Prismassa kaupassa, kun liesikaupoillakin naapuritontilla. Siellä oli vaalien ennakkoäänestys käynnissä. En äänestänyt ennakkoon ja harkitsen edelleen, menenkö varsinaisena vaalipäivänäkään. Itselleni on oikeastaan aivan sama, kummasta tulee presidentti. Ärsyttäviä kusipäitä molemmat.
Eräs uutisankkuri oli heittänyt ilmaan ajatuksen, onko ehdokkaan seksualisella suuntautumisella vaikutusta äänestäjiin. Sitä sitten jeesustelivat jossain toisessa ohjelmassa, että kuinka sellaista meni pohtimaan. Että ei nykypäivänä...  No aivan varmasti on! Vaikka Helsingin sanomatalon kuplassa elävät toimittajat mitä haaveilisivat. Huomautettakoon, että minun äänestämiseeni tai äänestämättä jättämiseeni, tai äänestyspäätökseen jonkun homous tai vastaava LGBT-woketus ei vaikuta sitä tai tätä. Ei myöskään jonkun suomenruotsalaisuus. Mutta ylimielisyys ja liian isot hampaat vaikuttavat :DDDD

Prisman edustalla oleva kulkuväylä pitää sisällään pätkän tupakointipaikkaa. Kävin siinä. Onneksi ei tullut ketään kevyenliikenteen liikkujaa sitä myöten siinä. Ettei altistunut passiiviselle tupakoinnille.
Kyllä tuollainnen pätkä on vaarallinen!!

Katuvalokuvaa ja tekoälyn kukka

Mieluinen valokuvan osa-alue, valokuvaamisen laji minulle on katukuvaus, katuvalokuvaus. Se on vanha ja klassinen osa kuvauksen historiaa ja nykypäivääkin. Tyyli ja luonne on ajan kuluessa jalostunut mutta perusasiat säilyneet.
Netti ja sosiaalinen media ovat nykypäivää. Tapa tai keino levittää kuvia. Valokuvanäyttelyt ovat kalliita ja työläitä järjestää mutta johnkin facebook-ryhmään on helppo pistää kuviaan esille, ja saada niille näkyvyyttä. Jossain tapauksessa hyvin laajastikin.

Suomalainen katuvalokuvausta sisältävä some, tai siihen keskittyvät ryhmät varsinkin yksi etupäässä, täyttyy säännöllisin väliajoin vänkäämisestä; mitä katukuvaus on. Ylläpitäjälle asia on selvä, ja perustuu muuhunkin tietoon ja kokemukseen kuin suomalaisiin itsetuntonsa pönkittäjiin kaikkine auringonlaskukuvineen.  Nämä peukutusten voimalla elävät eivät saa kalloonsa katukuvauksen luonnetta tai tarkoitusta, vaan änkeävät katu_maisemakuviaan ryhmiin, ja suuttuvat jos niistä huomautetaan.
Maailmalla aihealue ei tuota epäselvyyttä ja nimitykset #streetphotography ja  #streetphoto ovat selviä siitä kiinnostuneille ja sitä harrastaville. 

Olin kaupungissa asioilla. Varustauduin kameralla, jolla voi ottaa kuvia jotka edustavat katukuvausta sellaisena kun olen sen oppinut olevan. Ei pelkkiä ihmisten selkiä vaan "etupuoliakin". Katukuvaus on huomattavalta osalta piilokamera / salaa kuvaamista, jotta kohde ei poseeraa vaan on omissa touhuissaan ja aidossa tilanteessa.

Joku närkästyy. Mutta julkisella paikalla saa kuvata ihmisiäkin, ilman lupaa. Kuvia saa julkaista kunhan kohde ei joudu kuvan julkaisemisen takia "huonoon valoon", jos on epämukavassa tilanteessa tai liikuttuneessa tilassa, mikä voisi aiheuttaa hänelle jossain tapauksessa tai tilanteessa harmia tai huonoa julkisuutta.
Näin toimien laitoin ylläolevan kuvan nyt julki. Ja seuraavan. Ylläoleva on rajausta lukuunottamatta kameran tuottama värillinen digikuva. Seuraava enemmän "jyrätty", tyylinmukaisuutta hakeva tai siitä erkaantuva, miten vain.

Tekoäly: AI, alkaa näkyä valokuvasivuilla ja ryhmissä jo melko usein. Kuvien kommenteissa esiintyy tuo maaginen "AI", jo melko usein. Kysymysmerkillä tai ilman. Olen itsekin kommentoinut jotain kuvaa, ulkomaisessa ryhmässä. Joskus tylystikin: AI-crap tai bullshit!
Kuvan tunnistaminen tekoälyn luomaksi on vielä mahdollista, mutta kehittyy koko ajan haastavammaksi. Vanhan sanonnan: "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" muuttuminen valehtelevaksi enemmän kuin tuhat sanaa on koko ajan enemmän totta.
Pitäisikö yksilönsuojan turvaamiseksi alkaa muuntaa katukuvauksessa esiintyvät ihmishenkilöt tekoälyllä ylläolevan kaltaisiksi?

Ihan muuta lopuksi:

Avokadon siemen kuivumassa. Siitä saattaa kehittyä kuukausien kuluttua huonekasvi joka ei tuota hedelmää. Menetelmistä miten, löytyy ohjetta ja tietoa paljon. Googlellakin.

Automaattitarkenteisen filmijärjestelmäkameran etsinkuvan sisältöä. Verratessani kameran valotusmittarin antamia arvoja puhelimen valotusmittarin antamiin. Muuttujia mittaustavassa oli niin paljon, että luotan molempiin. Riippuen kamerasta jonka laukaisinta olen painamassa.

Arvostelivat ruuneperintorttujen hintaa jossain. Otin osarajauksen torilla ottamastani kuvasta. Nuo ovat aika edullisia. Jos halpaa hakee. Kostutettua torttua? Kyl varmaan niin.

Vallanpäällä on keskustelua reservistä eroavista, pettureista ja käpykaartilaisista. Kävin kurkkaamassa, käykö se  niin helposti kuin eroakirkosta-piste fi. On sellainen sivusto; eroareservistä - piste fi, tai com.
En mennyt loppuun asti, kun olen yli 50 ja pian 60. Vuoden kuluttua olen kokonaan pois asevelvollisuudesta.
Maanpuolustustahtoni on kunnossa.  Miksi sitten annoin aikaa ja ajatuksen mokomalle?
Luulisin että suurelle osalle nyt sadoista reservistä eronneille kyseessä on reaktio puolustusministerimme Häkkäsen lausunnolle että hän alkaa etsiä konstia eroamisen estämiselle. Protesti sille että tuon ministerin habitus ja mölinät ovat melkein kuin Koivusalon täällä pohjantähden alla elokuvan ruustinnan ja poikansa lahtaroinnista. Kaikkia saatanan kusipäitä ministereiksi, asioistamme päättäviksi päästetäänkään. Ja seuraavalla viikolla vetelevät möläytyksiään takaisin.

Lopetan tähän, kun menee vallan kiroilemiseksi. En oikolukenut tekstiä. En tarkastanut sen pilkutusta tai lauseluonnetta. Kyseessähän on tajunnanvirta ja ajatuskulku. Tänäänkin.
Onhan päivä vielä huomennakin...    ja ensi viikolla 7

Porissa: 7.2.2024

________