Vaikuttajat

 Ajatus blogijulkaisuni otsikoksi kypsyi noin vuorokaudessa. Luin eilen, aamula digilehden jutun kahdesta wokettajasta jotka ovat Porin kaupunginvaltuuston nuoria naisedustajia. En lukenut juttua kokonaan, mutta ajatukseni seisahtui heistä toisen ansiolistaan uutisen tietolaatikossa.
Toinen on ammatilliselta kuvaukseltaan yrittäjä ja vaikka mitä. Toisen tehtäväksi, titteliksi on laitettu vaikuttaja. Tuohon törmää nykyään usein. Kuka on milloinkin mikäkin vaikuttaja. Somevaikuttaja, ruokavaikuttaja, ties mikävaikuttaja.
Ovatko he otettuja saamastaan nimityksestä. Totta kai heillä ja toiminnallaan on vaikutuksensa moniin ja monen asenteisiin ja ajatusmaailmaan. Vaikuttajat päättäjinä, päätäjät vaikuttajina. Kuten tuossa tapauksessa. Mitä tuota pohtimaan; vaikuttakoot.

Olen perinyt anatomisen vaikutuksen. Korvieni rakenne on vaikuttava. Joudun parin kuukauden välein, joskus useamminkin ruiskuttamaan niistä vaikut. Kun en enää kuule sitä vähääkään, ja äänet alkavat kaikua pääni sisällä. Syntymäni aikainen hapenpuute ennen sektiota vaikutti kuulooni, myös näkööni.
Vasemman korvani kuulo on synnynnäisesti vaimentunut, varsinkin ylempien ääniaaltojen kohdalla. Oikean silmäni näkö on sumea, eikä korjaannu laseilla. Mikäli sektio olisi viivästynyt varttin lisää, olisin delfiini. Olen jonossa; silmänpohjakuvaukseen. Diabeteshoitajani tuputti minut sellaiseen, vaikka sanoin ettei kiinnosta. On niin paljon asioita jotka eivät kiinnosta. Mutta takerrun moniin asioihin, ihan piruuttani.

Olisikohan hienoa laittaa someprofiilini tietoihin, että olen vaikuttaja. Ei korvien vaan muunkin vuoksi?

Mutta mitä on näkynyt tässä viime päivinä muuten -  kameran läpi näkemääni:

 

Mentiin eilen kävelylle. Nastakengillä pärjäsi. Radioaseman puistoon, Koiviston ulkoilupuistoon.
Outokummuntiellä, radioasemantien päässä on kerrostalo osittain pussissa. Parvekkeita korjannevat.  Linjurin ikkunasta olen tapahtumaa havainnoinut, ja ajatellut että siitä kuva jemmaan.
Kamerana oli pitkästä aikaa digijärjestelmä. Linssin kuvakulma, polttoväli ahdas joten kolme kuvaa joista yksi valmis.

Kadut ja väylät ovat kevättalvisessa kunnossa. Kuva on Vipusentieltä. Katuvalokuvausainesta.

Radioaseman veistospuistoa. Harmaantunutta ja tuoreempaa.

Voimistelua filmille tallentuneen kanssa

 

Menin ja otin tilannekuvan SKib-kulttuuritalon työmaasta. Näkymän jonka taisin näyttää puhelinkuvan muodossa jo edellisessä kirjoituksessani. Se piti kuitenkin saada myös fimikuvaksi. Kamera jolla otin, oli ensimmäistä kertaa käytössäni. Se on 60 vuotta vanha exa1. Pelti-giljotiinisulkimella varustettu DDR-ihme.
Aavistin ettei kaikki mene taiteen sääntöjen mukaan. Tai menee, jos sanotaan niin kuin moni sanoo kun kuva menee pieleen - tuli taidekuva.  Ymmärrän valokuvataidetta eri tavalla. Omalla tavallani.
Kehitin filmin, ja tuli tällaista sumua. MItä tehdä !  Polttaako negat ja heittää kameralla naakkaparvea joka riekkuu pihakuusessa. ?

Ongelmana on ollut jo jonkin aikaa kiinnitteen vanheneminen. Kiinnite on filminkehityksen kolmannen vaihen kemikaali, jolla filmi kiinnitetään kehitteen jälkeen negatiiviksi. Valoa sietäväksi. Se on uudelleen käytettävää kemikaalia, mutta pilaantuu muutamassa viikossa. Raaka-liuoskin vanhenee ja hapantuu. Kiinnitysaikaa pitää pidentää. Pidensin, mutta en ilmeisesti tarpeeksi.
Tein ensimmäisen kerran niin, että otin negatiivin uudelleen esiin ja pistin kiinnitteeseen pidemmäksi aikaa.
Siitä tuli esiin kuva jolla  tekeekin jotain. Tuossa yllä. Photoshoppia ei tarvinnut paljoakaan.

Laitoin loputkin negaliuskat spiraaliin ja kiinnitteeseen - uudelleen. Saattaa nuo nyt säilöäkin. Olen kyllä ajatellut "polttaa" negatiivini, kun kuvan tekemiseni on perinteisestä filmikuvauksesta poikkeavaa. Kehityksen jälkeen, skannattuani en niillä varmaankaan enää "mitään tee". Ikäänkuin grafiikkaa tekevä, joka rikkoo kaiverteensa sen jälkeen kun tiettty määrä vedoksia on tehty. Digitalisesta painolaatasta saa vedoksia mielin määrin. Vai pitäisikö sen kanssakin tehdä samoin kuin negojen tai kaiverretun laatan kanssa. Deletoida.

 

Puhelinvarmistus tämäkin. Porin ensimmäisen ostoskeskuksen nykytila. Filmikuvat olivat samanlaista kuraa kuin edelläoleva SKiB. En skannannut niitä jälkikiinnityksen jälkeen uudelleen. Ehkä joskus.

Liisankadun ja Antinkadun kulmassa on baari joka on saanut lisänimen: ampumarata. Be happy""

Loppukevennyksenä tekstiviestipalstan helmi, tämän aamuisessa lehdessä. Jos on miesopettaja !
Vaikuttaa se.

Porissa: 26.2.2024

 

. . . .