Otoksia

Ylimääräinen numero tälle viikolle, kun ajatus kulkee ja tapahtunutkin on. Matkan varrelta tallentui jälleen otoksia puhelimen muistikortille, osa sillä otettuja otoksia ja osa kameralla.
Otsikoksi otoksia, kun sana pyöri mielessäni eräästä somejutusta jossa sanaa ja sen merkitystä pohditaan. Otos koetaan joidenkin mielestä halventavaksi tai vähätteleväksi, jotain räpsyn suuntaan.

Räpsy on räpsy, vaikka usein aivan niinsanottu vakavastiotettava otos.
Satakunnan museolla on menosaa vaihtuva näyttely, jossa kertomansa mukaan Porin taidemuseo ja Satakunnan Museo yhdistävät voimansa näyttelyssä Otos, jälki, henki.
Elokuvia tehdään otoista, otoksista. Otos on siten ja täten hyväksytty ja ymmärrettävä sanonta. Niin kuin räpsykin. Riippuu siitä, kuka tai mikä niitä sellaisiksi sanovat.
Räpsyn ottanut ei välttämättä pidä otostaan vähäarvoisena, eikä vähättele otoksen ottotapaa. Usein räpsystä kehittyy jotain. Niin otoksestakin.

Muutama otos, joille ei välttämättä pitäisi laittaa kuvatekstejä. Mutta selitys miksi otin otokset tai kuviksi osoittautuneet räpsyt, mikä löytyi räpsyistä. Ja miksi.

Kuvilla pitää olla nimi. Tälle annoin nimeksi:  keltainen.
Odottelin linja-autoa torilla, istuin laidalla ja tarkkailin tilanteita. Cartier-Bressonin, johon en itseäni samaista tai jota en pyri matkimaan, loi kuvilleen käsitteen: "ratkaiseva hetki". Tässä toteutuu sellainen. Kuva jonka otin hetkellä joka oli ratkaiseva. Myös repun väri laittoi kuvan "jatkoon".

 

BePop alkaa sonnustautua joulunaikaan.

Pasi koukkaa Pohjoiskauppatorille. Odotimme bussia.

Puuvillan kauppakeskuksessa halloweenisomistusta. Luulisin.

Pääsin katsomaan fb- ja muutoinkin-kaverin hienoja valokuvia. Mennessäni näin tämän. Mieleeni muistui vanhan Linja-autoaseman pihalla oleva samantyylinen, joka on johtanut pommisuojaan. Niinkähän tämäkin. Harjunpäänkadun taloilla.

Vähäpäästöisille

Sommittelu osui kohdalleen.

Neuvoa antavaa

Joutoaikaa kaupungilla. Räntäsateella hyvin mukava tappaa sitä tällaisen äärellä. Ennen kun menin yhdelle, kävin kiertämässä kirpputorin läpi. Räpläsin siellä kameraa joka kiinnosti, mutta jätin kuitenkin hyllyyn. Tämän yhden äärellä puntaroin, että jos sittenkin . . .

Menin takaisin kirpputorille, ja räpläsin lisää. Totesin että tämä on melkein etsimäni; laatikkokamera. Kodkin browniekin oli samalla myyjällä myynnissä. Mutta se on niin pahvinen että jätin kuienkin.
Tästä ei nyt enempää, mutta malli on hiukan harvinaisempi kuin muut saman valmistajan, jonka tuotantoon olen perehtynyt melkoisesti.
Kamera on hukannut suojakannen, ja jäljellä on jousi. Revin sen varmaankin pois. Täytyy varoa.

 ebay:sta varastettu kuva samanlaisesta, jossa on kansikin. Kamala muovihihnakin, jonka otin ostamastani pois ja heitin roskikseen. Ja kaivoin illemmalla takaisin talteen.
Näitä kutsutaan Pseudo-TLR kameroiksi. Melkein TLR:iä, mutta eivät kuitenkaan aitoja sellaisia.

Mielenkiintoni herätti tämä messinkilaattakin. Mainoslaatta, kuten autoissa rekkarikilven alla olevat.
Kamera on toiminnoiltaan melkein minimalistinen: Yksi valotusaika ja bulbbi. Kaksi aukkovaihtoehtoa: kirkkaalle ja hämärälle. Fokus jotain käsittämätöntä. Mutta kirkas etsinkuva.
Otan rullallisen kun kerkiän tai muulta joudan, räpsimiseltä.

Saksasta tilaamani filmi on teillä tietymättömillä. Siitä ei tule tapa. Onneksi en tilannut enempää tai kalliimpaa. Olkoon missä on; en ala jäljittämään. Mutta kerta oli ensimmäinen ja viimeinen.

Iloa tuottivat:  Tunnin Kuvasta tilaamani paperikuvat. Filmile kuvatuista, itse kehittämistäni ja skannaamistani kuvista. Aika vulgaaria, sanovat puristit jotka vedostavat punavalojensa hämärässä suurennuskojeella "oikeita" kuvia. Poltan negatiivini. Hajotkaa  :)))

Tällaisia liukuesteitä kutsutaan broddeiksi. Hommasin nuo pari vuotta sitten räpsööseen. Hukkasin toisen takarannan tiellä, mutta autoilija oli nostanut sen tuohon.
Inhoan muunmuassa liukkaita katuja. Broddit ovat vähän vaivalloset laittaa, eikä niillä voi mennä kauppaan.
Mutta sain eilen yllätyksen, joka tuottaa ylimääräiset parisataa tililleni joulukuun alussa. Päätin käyttä sen tai melkein sen Icebuggeihin, nastakenkiin joita kovasti kehutaan. Älynastoista puhuvat. Kokemusta ei ole, mutta täytyy tutustua paviälyyn netissä.

Toivottavasti kuun vaihteen lumi sulaa pois. Ja jää jota jo eilen jouduin varomaan kaupunkimatkallani.
Viikonloppua!

Porissa: 3.11.2023

__________